Kirjastokortti on ehkä käytetyin – ja aliarvostetuin – tapa lukea lehtiä ilman kuukausimaksua, ja lehtitilaukset kirjastossa kattavat nykyään paljon laajemman valikoiman kuin moni arvaa. Kun kotiin tilattu lehtitarjous tuntuu liian kalliilta tai lukutottumukset ovat vielä hakusessa, kirjaston lehtihylly tai maksuton digilukuoikeus voi olla juuri se ratkaisu, jolla pääsee kokeilemaan useita aikakauslehtiä ja sanomalehtiä ennen kuin sitoutuu mihinkään.
Mitä lehtiä kirjastosta yleensä löytyy
Suomen yleisten kirjastojen lehtihyllyt ovat yllättävän monipuolisia. Suurimmissa kaupunginkirjastoissa – esimerkiksi Helsingin keskustakirjasto Oodissa tai Tampereen pääkirjasto Metsossa – hyllyssä on tyypillisesti 100–300 nimikettä.
Valikoima kattaa yleensä sanomalehdet kuten Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Kaleva, ison joukon aikakauslehtiä laidasta laitaan sekä muutaman ulkomaisen julkaisun. Pienemmissä kunnankirjastoissa tarjonta on suppeampi, ehkä 20–40 nimikettä, mutta paikallislehti ja muutama suosituin aikakauslehti löytyvät lähes aina.
Käytännössä hyllystä löytyy usein näitä kategorioita:
- Uutis- ja sanomalehdet, sekä valtakunnalliset että maakuntalehdet
- Yleisaikakauslehdet kuten Seura tai Apu
- Harrastelehdet, esimerkiksi Tekniikan Maailma tai Kotipuutarha
- Talous- ja ammattilehdet kuten Talouselämä
- Lasten ja nuorten lehdet, esimerkiksi Aku Ankka
Painettu lehti paikan päällä – näin se toimii
Painetut lehdet ovat kirjastossa yleensä vapaasti luettavissa lukusalissa, eikä niitä useimmiten saa lainata kotiin – poikkeuksena vanhemmat numerot, jotka moni kirjasto siirtää lainattavaksi muutaman viikon kuluttua ilmestymisestä. Tuorein numero pysyy siis paikan päällä luettavana.
Tämä yllättää monet ensikertalaiset. Kokenut kirjaston käyttäjä tietää, että tuoreimman Suomen Kuvalehden tai Talouselämän saa käteensä heti kirjastoon saapuessaan, mutta kotiin sitä ei voi viedä ennen kuin lehti on poistunut lukusalikierrosta – tyypillisesti 2–6 viikon kuluttua ilmestymisestä, kirjastosta riippuen.
Osa kirjastoista, kuten HelMet-kirjastot pääkaupunkiseudulla, merkitsee vanhat numerot selvästi ”kotilainaan” -hyllyyn, jolloin ne voi lainata tavallisella kirjastokortilla normaalille laina-ajalle.
Digilehdet kirjaston kautta – e-kirjasto ja lehtipalvelut
Painetun lehden lisäksi moni kirjasto tarjoaa pääsyn digitaalisiin lehtipalveluihin kirjastokortilla, täysin ilmaiseksi. Tämä on kasvanut merkittävästi viimeisen 3–5 vuoden aikana, kun kirjastot ovat hankkineet lisenssejä laajempiin lehtitietokantoihin.
Yleisimpiä ovat eMagz ja PressReader, joita tarjoavat useat Suomen kirjastokimpat. PressReaderin kautta pääsee lukemaan tuhansia ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, kuten Time-lehden kaltaisia julkaisuja, kun taas eMagz keskittyy enemmän suomalaisiin ja pohjoismaisiin aikakauslehtiin.
Käytännössä kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla kirjaston verkkosivun kautta tai suoraan palvelun omassa sovelluksessa. Tämä eroaa kaupallisista digilehtisovelluksista siinä, ettei käyttäjä maksa mitään – lisenssin maksaa kirjasto verovaroin. Lukeminen onnistuu myös tabletilla tai puhelimella, samaan tapaan kuin muissakin digilehtitilauksissa.
Yleinen väärinkäsitys: kirjaston lehdet eivät korvaa kaikkea
Moni olettaa, että kirjaston kautta pääsee lukemaan minkä tahansa lehden minä hetkenä tahansa, mutta näin ei ole. Kirjaston digilehtipalveluiden valikoima on aina rajattu siihen, mistä kunta tai kirjastokimppa on ostanut lisenssin – esimerkiksi kaikkia talous- ja sijoituslehtiä ei löydy digimuodossa, vaikka painettuna ne olisivat hyllyssä.
Toinen yleinen virhe on luulla, että lehden voi lukea kirjastossa heti ilmestymispäivänä verkosta. Todellisuudessa monilla lehtitaloilla on niin sanottu embargo-aika: digiarkistoon lehti ilmestyy usein vasta 1–4 viikkoa julkaisun jälkeen, jotta kaupallinen tilausmyynti ei kärsi.
Kolmas sudenkuura on olettaa, että kaikki kirjastot Suomessa käyttävät samaa järjestelmää. HelMet, Vaski (Turun seutu), Vanamo (Keski-Suomi) ja muut kirjastokimpat päättävät hankinnoistaan itsenäisesti, joten Rovaniemellä saatavilla oleva digilehtivalikoima voi poiketa merkittävästi Jyväskylän tarjonnasta.
Milloin kirjaston lehdet riittävät ja milloin kannattaa tilata omaan käyttöön
Kirjaston lehtitarjonta sopii erinomaisesti silloin, kun haluaa vain silmäillä uutisia tai lukea satunnaisesti – esimerkiksi opiskelija, joka käy kirjastossa muutenkin, tai eläkeläinen, jolle kirjastokäynti on jo osa viikkorutiinia.
Tilanne muuttuu, jos haluaa lukea lehteä säännöllisesti tiettynä ajankohtana, esimerkiksi heti aamulla kotona kahvikupin ääressä, tai jos kirjastomatka on hankala. Tällöin oma kestotilaus tai määräaikaistilaus tuo lehden suoraan postiluukkuun tai puhelimeen ilman odottelua.
Moni käyttää myös yhdistelmää: kirjastosta luetaan harvemmin tarvittavat erikoislehdet, kuten puutarha-alan julkaisut, ja kotiin tilataan vain se yksi lehti, jota luetaan viikoittain. Tämä on usein järkevin tapa hallita lehtibudjettia, varsinkin kun tilaushinnat ovat nousseet viime vuosina.
Näin pääset alkuun kirjaston lehtipalveluissa
Ensimmäinen askel on tarkistaa oman kirjaston verkkosivulta, mitä digilehtipalveluita on tarjolla – tiedot löytyvät yleensä valikosta ”e-aineistot” tai ”lehdet ja sanomalehdet”. Kirjastokortti ja siihen liitetty PIN-koodi riittävät useimpiin palveluihin.
Painettujen lehtien osalta kannattaa kysyä henkilökunnalta, mitkä numerot ovat vielä lukusalikäytössä ja mitkä jo lainattavissa. Osassa kirjastoja on myös varausjärjestelmä suosituimmille lehdille, jos moni haluaa lukea saman numeron.
Usein kysyttyä
Voiko kirjastosta lainata tuoreimman lehden kotiin?
Yleensä ei. Tuorein numero on tarkoitettu luettavaksi paikan päällä lukusalissa, ja se siirtyy kotilainaukseen vasta muutaman viikon kuluttua ilmestymisestä, kirjastosta riippuen.
Maksaako digilehtien lukeminen kirjaston kautta mitään?
Ei maksa, jos kirjastolla on kirjastokortti ja se on liitetty palveluun kuten PressReader tai eMagz. Lisenssin kustantaa kirjasto, ei käyttäjä.
Miksi kaikkia lehtiä ei löydy kirjaston digipalvelusta, vaikka ne ovat hyllyssä painettuna?
Kirjasto ostaa digilisenssit erikseen ja rajallisella budjetilla, joten digivalikoima on aina suppeampi kuin painettu kokoelma. Lisäksi osalla lehdistä on julkaisijan asettama viive ennen kuin numero ilmestyy digiarkistoon.
Lopuksi
Kirjaston lehtitarjonta on ilmainen mutta aikataulultaan joustamattomampi vaihtoehto kuin oma tilaus. Kannattaa käydä paikan päällä katsomassa oman kirjaston hyllyä ja kysyä henkilökunnalta digilehtipalveluista – yllättävän moni lähtee kotiin löydettyään ilmaiseksi pääsyn kymmeniin lehtiin, joita ei tiennyt olevan tarjolla.