Digilehtisovellukset ovat muuttaneet tapaa, jolla suomalaiset lukevat aikakauslehtiä ja sanomalehtiä – yhdellä sovelluksella voi selata kymmeniä julkaisuja ilman paperipinoa eteisessä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten Readly, Lehtiluukku ja muut suositut digilehtipalvelut eroavat toisistaan ja mikä niistä sopii juuri sinun lukutottumuksiisi.
Mitä digilehtisovellukset tarkoittavat käytännössä
Digilehtisovellus on mobiili- tai tablettisovellus, jonka kautta pääsee lukemaan lehtiä näytöltä ilman erillistä printtitilausta. Osa palveluista toimii kirjastomallilla, jossa yhdellä kuukausimaksulla saa käyttöön satoja eri lehtiä. Osa taas on yksittäisten kustantajien omia sovelluksia, joilla luetaan vain kyseisen julkaisun digiversiota.
Ero on tärkeä ymmärtää heti alkuun, koska se vaikuttaa suoraan siihen, kannattaako valita laaja lehtipuskuri vai tarkasti rajattu digilehtitilaus. Jos lukee säännöllisesti vain yhtä tai kahta lehteä, kustantajan oma sovellus on usein edullisempi kuin laaja kirjastopalvelu.
Readly – laaja lehtikirjasto yhdellä tilauksella
Readly on tunnetuin esimerkki niin sanotusta lehtien ”buffet-mallista”. Kuukausimaksulla käyttäjä saa rajattoman lukuoikeuden satoihin kotimaisiin ja ulkomaisiin aikakauslehtiin, mukana on niin harrastelehtiä, naistenlehtiä kuin uutis- ja talousjulkaisuja.
Palvelu toimii hyvin lukijalle, joka selaa mielellään montaa eri lehteä kuukaudessa eikä halua sitoutua yhteen julkaisuun. Käytännön esimerkki: perhe, jossa toinen lukee autolehtiä ja toinen sisustuslehtiä, säästää usein rahaa yhdellä Readly-tilillä verrattuna kahteen erilliseen painettuun tilaukseen. Miinuspuolena on, ettei kaikkia suomalaisia lehtiä löydy palvelusta, ja osa tuoreimmista numeroista voi ilmestyä sovellukseen viiveellä printtiin verrattuna.
Lehtiluukku – suomalainen vaihtoehto kustantajien digilehdille
Lehtiluukku puolestaan toimii eri periaatteella: se on eräänlainen kokoelmasovellus, jonka kautta pääsee lukemaan yksittäisten suomalaisten kustantajien digilehtiä joko kertaostoina tai tilauksina. Tämä sopii lukijalle, joka haluaa tarkasti valita luettavat lehdet sen sijaan, että maksaisi laajasta kirjastosta, josta käyttää vain murto-osaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että digilehtitilaus voi olla huomattavasti edullisempi, jos lukee vain esimerkiksi yhtä ristikkolehteä tai yhtä erikoisharrastelehteä kuukaudessa. Hintavertailussa kannattaa aina laskea, montako lehteä todella lukee kuukaudessa – jos luku jää alle kolmeen, kirjastopalvelun kuukausimaksu voi olla turhan kallis suhteessa käyttöön.
Kustantajien omat digilehtisovellukset
Monilla suurilla sanomalehdillä ja aikakauslehdillä on myös omat sovelluksensa, jotka sisältyvät tilaukseen. Näissä digilehti on usein näköispainos, eli sivut näyttävät samalta kuin paperilehdessä, mutta mukana voi olla myös web-versio, joka mukautuu paremmin puhelimen näytölle.
Tämä malli sopii erityisesti lukijalle, joka on jo valinnut pääasiallisen lehtensä eikä etsi vaihtelua. Sanomalehden digipalveluihin kuuluu tyypillisesti näköispainoksen lisäksi verkkosisältöjä, arkisto ja joskus myös ääniversio artikkeleista. Tämä on hyvä muistaa, kun vertailee digilehtitilauksen ja pelkän kirjastosovelluksen hintaa – digipalvelu voi sisältää paljon enemmän kuin pelkän lehden lukemisen.
Yleinen väärinkäsitys: digilehti on aina halvempi kuin painettu
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että digilehtitilaus on automaattisesti halvempi kuin painettu lehti. Näin ei aina ole. Monissa tapauksissa kustantaja hinnoittelee digi- ja painetun paketin lähes samanhintaiseksi, koska sisällöntuotannon kustannukset eivät juuri pienene jakelutavan muuttuessa.
Todellinen säästö syntyy useimmiten vasta silloin, kun lukija vaihtaa yksittäisistä tilauksista laajempaan kirjastopalveluun ja lukee aidosti useampaa lehteä kuukaudessa. Jos taas luetaan vain yhtä lehteä, kannattaa vertailla suoraan kyseisen kustantajan digi- ja painetun version hintaeroa, ei olettaa säästöä automaattisesti.
Mihin kannattaa kiinnittää huomiota valinnassa
Ennen tilauspäätöstä kannattaa tarkistaa muutama käytännön asia:
Laitetuki. Kaikki sovellukset eivät toimi yhtä sulavasti kaikilla laitteilla – osa on optimoitu erityisesti tabletille, jolloin lukukokemus puhelimella voi olla hankalampi pienen tekstin vuoksi.
Offline-luku. Moni matkalla lukeva arvostaa mahdollisuutta ladata lehti etukäteen luettavaksi ilman verkkoyhteyttä, esimerkiksi junamatkalle tai mökille ilman nettiä.
Käyttäjämäärä. Osa palveluista sallii saman tilin käytön useammalla laitteella tai perheenjäsenellä samanaikaisesti, mikä kannattaa tarkistaa, jos tilaus on ajateltu koko perheen käyttöön.
Irtisanomisehdot. Kestotilauksena myytävä digilehtisovellus jatkuu automaattisesti, ellei sitä irtisanota erikseen, joten irtisanomisajat ja -tavat kannattaa tarkistaa ennen tilausta.
Digilehtisovellusten hinnat vaihtelevat palveluntarjoajan ja lehtivalikoiman mukaan, joten kannattaa aina tarkistaa ajantasainen hinta suoraan palvelusta ennen tilaamista. Jos etsii nimenomaan edullisinta ratkaisua, edullisimman lehtitarjouksen löytäminen verkosta kannattaa aloittaa vertailemalla useampaa vaihtoehtoa rinnakkain, ei vain ensimmäistä löytynyttä tarjousta.
Kannattaako valita digilehti vai painettu lehti
Valinta digilehden ja painetun lehden välillä riippuu pitkälti lukutottumuksista ja siitä, missä lehteä yleensä lukee. Osa lukijoista kaipaa edelleen paperin tuntua sohvalla, toiset taas arvostavat sitä, että koko lehtikokoelma kulkee mukana puhelimessa. Aihetta on käsitelty tarkemmin artikkelissa digilehtitilaus vai painettu lehti – kumpi sopii sinulle, josta saa lisää näkökulmia päätöksen tueksi.
UKK
Voiko digilehtisovelluksen tilauksen keskeyttää milloin tahansa?
Useimmissa palveluissa tilauksen voi irtisanoa milloin vain, mutta jo maksettu jakso on yleensä käytettävissä loppuun asti. Irtisanomisehdot kannattaa aina tarkistaa palvelun omista käyttöehdoista ennen tilaamista.
Toimivatko digilehtisovellukset ilman internetyhteyttä?
Osa sovelluksista, kuten monet kirjastopalvelut, mahdollistavat lehtien lataamisen etukäteen offline-lukua varten. Kaikki kustantajien omat sovellukset eivät kuitenkaan tue tätä ominaisuutta, joten se kannattaa tarkistaa ennen tilausta, jos lukee paljon ilman verkkoyhteyttä.
Saako digilehtitilauksella lukea myös vanhoja lehden numeroita?
Monissa palveluissa on arkisto, josta pääsee lukemaan aiempia numeroita, mutta arkiston laajuus vaihtelee palvelun ja lehden mukaan. Joissakin tapauksissa arkisto ulottuu vain muutaman viimeisen numeron taakse.
Digilehtisovellusten kirjo on nykyään laaja, ja paras valinta löytyy vertaamalla omaa lukumäärää ja -tapaa eri palveluiden hinnoittelumalleihin. Kun tietää, montaa lehteä todella lukee ja missä muodossa, valinta Readlyn, Lehtiluukun tai kustantajan oman sovelluksen välillä helpottuu huomattavasti.