Pitkä lento tai junamatka on harvinaisen hyvä hetki lukea lehtiä, kunhan lukemista ei tarvitse hankkia viime hetkellä lentokentän kioskilta. Kun lukemista pitkälle lennolle tai junamatkalle valitsee digilehdistä, laukkuun ei tarvitse pakata kilokaupalla paperia, ja yhdellä tabletilla mukana kulkee kymmeniä lehtiä. Tämä artikkeli kertoo, miten digilehdet valmistellaan matkaa varten, mitkä tilausmallit sopivat matkalukemiseen ja missä tilanteissa digilehti tuottaa pettymyksen.
Miksi digilehti toimii matkalukemisena paremmin kuin irtonumero
Lentokentän lehtihyllyltä kolme aikakauslehteä maksaa helposti 25-35 €. Samalla summalla saa usein 2-3 kuukauden lehtipalvelun, jossa on satoja kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä. Ero on suurin juuri pitkillä matkoilla, koska 10 tunnin lennolla kolme lehteä luetaan ehkä kahdessa tunnissa.
Painolla on myös merkitystä. Kuukausiliitteen kokoinen aikakauslehti painaa 200-400 grammaa, mutta tablettiin mahtuu sata lehteä samalla painolla. Halpalentoyhtiöiden 7-10 kilon käsimatkatavararajalla tämäkin tuntuu.
Digilehtitilaus sopii hyvin myös junaan. Helsingistä Ouluun matka kestää noin 6 tuntia ja yöjunalla Rovaniemelle yli 12 tuntia. Siihen aikaan ehtii lukea päivän sanomalehden, viikon aikakauslehdet ja vielä pulmasivutkin.
Valmistelu ennen matkaa: lataa lehdet offline-tilaan
Tavallisin pettymys matkalla on aukaista lehtisovellus 11 kilometrin korkeudessa ja huomata, ettei mikään lataudu. Useimmissa lehtipalveluissa lehdet voi tallentaa laitteelle etukäteen, mutta se pitää tehdä itse. Sovellus ei yleensä tee sitä automaattisesti.
Kokenut matkalukija hoitaa valmistelut edellisenä iltana kotona wifiverkossa:
- Avaa jokainen lehti, jonka aikoo lukea, ja valitse lataus tai offline-tallennus.
- Kytkee lentotilan päälle ja testaa, että lehdet todella aukeavat ilman yhteyttä.
- Tarkistaa laitteen vapaan tallennustilan – yksi näköislehti vie 50-300 Mt.
- Lataa laitteen täyteen ja pakkaa varavirtalähteen käsimatkatavaroihin.
- Kirjautuu sovellukseen valmiiksi, koska salasanan palautus vaatii yhteyden.
Lentotilatestiä ei pidä ohittaa. Jotkin sovellukset näyttävät lehden kannen ladattuna, vaikka sisäsivuja ei ole vielä tallennettu laitteelle. Tämä selviää vasta, kun yhteys katkeaa.
Jos tablettilukeminen on uutta, kannattaa ensin lukea opas siitä, miten digilehtitilauksia luetaan tabletilla ja puhelimella. Sovellusten asetuksiin tutustuu helpommin kotisohvalla kuin ahtaalla turistiluokan istuimella.
Mikä tilausmalli sopii matkalukemiseen
Matkalukijalle on tarjolla kolme päävaihtoehtoa, ja ne sopivat eri tilanteisiin.
Lehtipalvelu kuukausimaksulla. Readlyn ja Lehtiluukun kaltaiset palvelut kokoavat satoja lehtiä yhteen sovellukseen. Kuukausihinta on yleensä noin 10-15 €, ja uusille käyttäjille on usein tarjolla ilmainen tai halvempi kokeilujakso. Yhdelle lomamatkalle tämä on yleensä edullisin tapa saada paljon lukemista. Palveluiden eroista kertoo tarkemmin digilehtisovellusten vertailu.
Yksittäisen lehden digilehtitilaus. Jos lukee Helsingin Sanomia, Aamulehteä tai Kalevaa joka tapauksessa, tilauksen näköislehti kulkee mukana ilman lisämaksua. Monissa sanomalehtisovelluksissa näköislehden voi ladata offline-tilaan, joten oma kotimaakunnan lehti on luettavissa vaikka Bangkokin lennolla.
Määräaikaistilaus kampanjahintaan. Jos matka on edessä 2-3 kuukauden päästä, aikakauslehden 3 kuukauden digitarjous voi maksaa vain 5-15 €. Tällöin kannattaa varmistaa, että tilaus päättyy itsestään eikä muutu kestotilaukseksi.
Myytti: digilehti vaatii aina nettiyhteyden
Moni jättää digilehdet kotiin, koska olettaa niiden toimivan vain verkossa. Tämä ei pidä paikkaansa. Suurin osa lehtipalveluista ja kustantajien sovelluksista tukee lehtien lataamista laitteelle, ja ladattu lehti aukeaa lentotilassa yhtä hyvin kuin kotona.
Myytissä on silti totuuden siemen. Uutissivustot ja artikkelikohtaiset verkkojutut, kuten sanomalehden verkkoversion päivittyvät uutiset, vaativat yleensä yhteyden. Offline-tila koskee ensisijaisesti näköislehteä eli painetun lehden sivuja vastaavaa versiota. Pitkälle matkalle näköislehti on siksi luotettavampi valinta kuin verkkosivujen selailu.
Junamatkalla yhteys on, mutta siihen ei voi luottaa
VR:n kaukojunissa on maksuton wifi, ja moni olettaa, että lehdet voi ladata matkan aikana. Käytännössä junan wifi jakaa saman mobiiliyhteyden kaikkien matkustajien kesken, ja ruuhkajunassa perjantai-iltana 200 Mt:n näköislehden lataus voi kestää kymmeniä minuutteja tai katketa kokonaan.
Harvaan asutuilla rataosuuksilla, kuten Kainuussa ja Lapissa, mobiiliverkossa on katvealueita. Myös yöjunassa kannattaa lukea vain etukäteen ladattuja lehtiä. Junan wifi sopii uutisotsikoiden tarkistamiseen, ei koko lehtipinon lataamiseen.
Ulkomailla tilanne on toinen. EU-alueella oma liittymä toimii kotimaan hinnoin, mutta EU:n ulkopuolella esimerkiksi Thaimaassa, Yhdysvalloissa tai Sveitsissä datan hinta voi olla useita euroja megatavulta. Yhden lehden lataaminen verkkovierailulla voi maksaa enemmän kuin kuukauden lehtipalvelu.
Yleisimmät virheet digilehtien kanssa matkalla
Kokeilujakso päättyy kesken matkan. Jos 14 päivän ilmaisjakson aloittaa viikkoa ennen lähtöä, se voi päättyä kesken kahden viikon loman. Pahimmassa tapauksessa ladatut lehdet lukittuvat, kun sovellus tarkistaa tilauksen voimassaolon. Kokeilujakso kannattaa aloittaa 1-2 päivää ennen lähtöä ja merkitä päättymispäivä kalenteriin.
Kaikki ladataan puhelimeen. 6 tuuman näytöllä aikakauslehden aukeama muuttuu jatkuvaksi zoomailuksi. Puhelin sopii sanomalehden juttunäkymään ja ristikoihin, mutta kuvapainotteisissa lehdissä, kuten National Geographicissa tai sisustuslehdissä, tabletti on selvästi parempi.
Laitteen akku loppuu ennen lehtiä. Tabletti kuluttaa näytön kirkkaudesta riippuen 8-15 % akkua tunnissa. Kaikissa lentokoneissa ei ole istuinkohtaista latauspistoketta, ja junan pistorasiat voivat olla varattuja. Näytön himmentäminen ja taustasovellusten sulkeminen pidentää lukuaikaa tunneilla.
Mitä lukea: lehtivalinnat eri matkoille
Matkan pituus ja tunnelma ratkaisevat. Lyhyellä 2-3 tunnin junamatkalla Tampereelle tai Turkuun ehtii lukea yhden sanomalehden ja ehkä yhden aikakauslehden. Pitkällä mannertenvälisellä lennolla kannattaa ladata eri pituisia sisältöjä: kevyitä viikkolehtiä nousun aikaan, pitkiä reportaaseja Suomen Kuvalehdestä tai Tieteen Kuvalehdestä keskivaiheille ja pulmalehtiä viimeisille väsyneille tunneille.
Kohteeseen virittäytyminen on oma lajinsa. Matkailulehdet toimivat hyvin lentokoneessa, kun kohde on vielä edessä. Lehtivalintoja voi etsiä myös matkailulehtien vertailusta.
Digitaaliset ristikot ovat rajatapaus. Osa pulmalehdistä on digitaalisena pelkkiä kuvia sivuista, jolloin ristikkoa ei voi täyttää näytöllä. Jos ristikot ovat matkan pääasiallista ajanvietettä, paperinen pulmalehti ja kynä voi edelleen olla parempi valinta.
UKK
Voiko digilehtiä lukea lentokoneessa ilman wifiä?
Kyllä, kun lehdet on ladattu laitteelle etukäteen. Useimmat lehtipalvelut ja kustantajien sovellukset tukevat offline-latausta. Toimivuus kannattaa testata kotona lentotilassa ennen lähtöä.
Kannattaako lehtipalvelu tilata vain yhtä matkaa varten?
Usein kannattaa. Kuukauden lehtipalvelu maksaa yleensä noin 10-15 €, mikä on vähemmän kuin kaksi irtonumeroa lentokentältä. Tilaus kannattaa irtisanoa heti matkan jälkeen, jos sitä ei aio jatkaa.
Toimiiko suomalainen digilehtitilaus ulkomailla?
Pääsääntöisesti toimii, koska suomalaisten kustantajien näköislehdet ja suuret lehtipalvelut toimivat myös ulkomailla. Joissain palveluissa lehtivalikoima voi vaihdella maittain lisenssien vuoksi, joten lehdet kannattaa ladata jo Suomessa.
Viimeinen tarkistus ennen lähtöä
Matkalukeminen onnistuu, kun lehdet ovat laitteella ennen kuin kone rullaa kiitotielle. Valitse sopiva tilausmalli matkan pituuden mukaan, lataa lehdet kotona wifiverkossa ja testaa ne lentotilassa. Tarkista samalla tallennustila ja akku.
Lisävinkki: ota mukaan yksi lehti, jota et normaalisti lukisi. Pitkällä matkalla on aikaa aiheille, jotka kotona jäisivät avaamatta.