Musiikin ystävälle löytyy Suomesta yllättävän laaja valikoima erikoislehtiä, ja parhaat musiikkilehdet Suomessa eroavat toisistaan sekä sisällöltään että hinnaltaan huomattavasti. Osa keskittyy rockiin ja popiin, osa klassiseen musiikkiin, osa jazziin – ja tilaushinnat vaihtelevat kymmenistä euroista lähemmäs sataan vuodessa riippuen julkaisutiheydestä ja kustantajasta.
Soundi – rockin ja popin ykköslehti
Soundi on ilmestynyt vuodesta 1980 lähtien ja on edelleen tunnetuin suomalainen rock- ja popmusiikin erikoislehti. Lehti ilmestyy noin 10 kertaa vuodessa ja sisältää artistihaastatteluja, levyarvosteluja ja kotimaisen musiikkikentän ajankohtaisia ilmiöitä.
Vuositilaus Soundi-lehteen liikkuu tyypillisesti 40–60 euron haarukassa riippuen kampanjasta ja tilausjakson pituudesta. Kevätkaudella kustantaja tarjoaa usein tilaajalahjaksi kuulokkeita tai äänitteitä, mikä kannattaa tarkistaa ennen tilausta – sama lehti voi maksaa saman verran ilman lahjaa jos ajoitus osuu väärään kohtaan vuotta.
Rondo – klassisen musiikin asiantuntijalehti
Jos rock ei kiinnosta vaan mielenkiinto suuntautuu sinfoniaorkestereihin, oopperaan ja klassisen musiikin levyihin, Rondo on Suomen ainoa laajalevikkinen klassisen musiikin aikakauslehti. Se ilmestyy noin 10 kertaa vuodessa ja sisältää muun muassa konserttiarvioita, säveltäjähaastatteluja ja katsauksia oopperatalojen ohjelmistoihin.
Rondon tilaajakunta on selvästi pienempi kuin Soundin, mikä näkyy hinnassa: vuositilaus on tyypillisesti 70–90 euroa. Erikoistuneen sisällön vuoksi lehti ei kilpaile massalevikillä, vaan tarjoaa syvällistä asiantuntijasisältöä, jota ei löydy muualta suomeksi.
Rytmi – jazzin ja rytmimusiikin oma julkaisu
Rytmi on jazzmusiikin harrastajien lehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1962 lähtien – yksi Suomen pitkäikäisimmistä musiikkilehdistä. Sisältö painottuu jazzhistoriaan, kotimaisiin ja kansainvälisiin jazzmuusikoihin sekä levy- ja keikka-arvosteluihin.
Lehden pieni levikki näkyy hinnoittelussa: tilaus maksaa usein 60–75 euroa vuodessa neljästä–kuudesta numerosta riippuen. Moni jazzin ystävä yhdistää Rytmin tilauksen konserttilippujen ostoon, sillä lehti tiedottaa aktiivisesti tulevista klubikeikoista pääkaupunkiseudulla ja Pori Jazzin kaltaisista festivaaleista.
Miten valita itselle sopiva musiikkilehti
Valinta kannattaa aloittaa musiikkimausta, ei hinnasta. Rock- ja popkuuntelijalle Soundi tarjoaa laajimman kotimaisen kattauksen, kun taas monipuolisempaa populaarikulttuuria – musiikin lisäksi elokuvia ja ilmiöitä – etsivälle Rumba on ollut perinteisesti kevyempi ja nuorekkaampi vaihtoehto, vaikka lehti on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän verkkoon.
Kannattaa myös miettiä, lukeeko lehteä yksin vai jaetaanko sitä perheen kesken. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä erikoislehti sopii huonosti sille, joka haluaa viikoittaista musiikkiuutisointia – siihen sopii paremmin sanomalehden kulttuurisivut tai digilehtitilaus, jossa sisältö päivittyy useammin.
Kestotilaus vai määräaikainen tilaus musiikkilehteen
Musiikkilehdissä, joiden levikki on pieni, kustantajat suosivat usein kestotilausta – se takaa tasaisen kassavirran pienelle lehdelle. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutuskauden vaihtuessa, kunnes tilaaja irtisanoo sen itse, kun taas määräaikaistilaus päättyy sovittuun ajankohtaan ilman erillistä toimenpidettä.
Ero kannattaa tarkistaa tilausta tehdessä, sillä hinnastoissa kestotilaus on usein 10–20 % edullisempi kuin sama pituinen määräaikaistilaus. Jos ei ole varma haluaako sitoutua lehteen pidemmäksi aikaa, kestotilauksen ja määräaikaistilauksen eroja kannattaa vertailla ennen tilauspainikkeen painamista.
Yleisimmät virheet musiikkilehteä tilatessa
Kolme virhettä toistuu tilaajien keskuudessa säännöllisesti. Ensimmäinen on se, että tilataan lehti pelkän houkuttelevan tilaajalahjan perusteella, vaikka lehden sisältö ei lopulta vastaa omaa musiikkimakua – lahja unohtuu kaappiin, mutta lasku tulee joka vuosi.
Toinen virhe on kestotilauksen unohtaminen: moni yllättyy, kun tilaus jatkuu automaattisesti ja veloitus näkyy tilillä ilman muistutusta. Kolmas on irtonumeron ja tilauksen hintaeron aliarvioiminen – Rondon tai Rytmin kaltaisen erikoislehden irtonumero maksaa kioskissa usein 12–15 euroa, jolloin tilaus maksaa itsensä takaisin jo muutaman numeron jälkeen.
Yleinen väärinkäsitys musiikkilehdistä
Moni olettaa, että painetut musiikkilehdet ovat kuolemassa sukupolvenvaihdoksen myötä, koska musiikkiuutiset löytyvät ilmaiseksi verkosta. Todellisuudessa erikoistuneet musiikkilehdet – erityisesti Rondo ja Rytmi – ovat säilyttäneet tilaajakuntansa suhteellisen vakaana, koska niiden syventävä, asiantunteva sisältö ei korvaudu somevirran musiikkiuutisilla. Ilmaisen verkkosisällön ja maksullisen erikoislehden yleisö eivät ole sama joukko, vaan ne täydentävät toisiaan.
Usein kysyttyä musiikkilehdistä
Mikä on Suomen suurin musiikkilehti?
Levikiltään Soundi on Suomen tunnetuin ja luetuin rock- ja popmusiikin erikoislehti, mutta jos mukaan lasketaan sanomalehtien kulttuurisivut, laajin musiikkiuutisointi löytyy Helsingin Sanomista ja muista suurista päivälehdistä.
Voiko musiikkilehden tilata vain digitaalisena?
Useimmat musiikkilehdet, myös Soundi, tarjoavat nykyään erillisen digitilauksen tai painetun ja digin yhdistävän paketin. Digitilaus on tyypillisesti 5–15 euroa edullisempi vuodessa, koska painokustannuksia ei ole.
Kannattaako musiikkilehti tilata lahjaksi?
Kyllä, jos tuntee saajan musiikkimaun tarkasti – yleislehti sopii harvemmalle kuin erikoistunut julkaisu, joka osuu suoraan vastaanottajan kiinnostuksen kohteeseen, kuten jazzia kuuntelevalle Rytmi tai klassista musiikkia harrastavalle Rondo.
Musiikkilehden valinta kannattaa lopulta perustaa siihen, mitä oikeasti tulee luettua – ei siihen, mikä lehti vaikuttaa hienoimmalta hyllyssä. Kapeampi mutta oman maun mukainen erikoislehti tuottaa vuoden mittaan enemmän lukunautintoa kuin yleislehti, jonka jokainen numero jää selaamatta.