Lukupiiri, jonka keskustelut jäävät toistuvasti tasolle ”minusta kirja oli ihan hyvä”, hyötyy kirjallisuus- ja taidelehdistä enemmän kuin yhdestäkään uudesta romaanista. Kirjallisuus- ja taidelehdet tuovat keskusteluun kritiikkejä, kirjailijahaastatteluja ja taustoja, joiden avulla kahden tunnin tapaaminen saa sisältöä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitkä lehdet sopivat lukupiirin tueksi, miten tilaus kannattaa järjestää ja mitä virheitä ryhmät tyypillisesti tekevät.
Miksi kirjallisuus- ja taidelehdet toimivat lukupiirissä
Romaani luetaan yksin, mutta siitä keskustellaan yhdessä. Juuri tähän väliin lehti sopii. Hyvä kritiikki antaa kielen asioille, jotka lukija on huomannut mutta ei osannut nimetä: kertojan epäluotettavuus, rakenteen rytmi, tapa jolla teos keskustelee aiemman kirjallisuuden kanssa.
Kirjailijahaastattelu toimii toisin. Se paljastaa, mitä kirjoittaja itse ajatteli – ja usein lukupiirin kiinnostavin keskustelu syntyy siitä, ettei ryhmä ole kirjailijan kanssa samaa mieltä.
Taidelehdet laajentavat näkökulmaa. Jos piiri lukee ekfrastista romaania tai teosta, jossa maalaus tai näyttämö on keskeisessä roolissa, taidelehden artikkeli tuo konkreettisen kuvan siitä, mistä kirjassa puhutaan.
Suomalaiset kirjallisuuslehdet lukupiirin näkökulmasta
Parnasso on Suomen tunnetuin kirjallisuuslehti, jota Otava on julkaissut 1950-luvulta lähtien. Se sisältää kritiikkejä, esseitä, novelleja ja runoja, ja sen kritiikkiosasto kattaa laajasti kotimaista ja käännettyä uutuuskirjallisuutta. Lukupiirille Parnasso on luonteva ensimmäinen tilaus, koska kritiikit osuvat usein juuri niihin teoksiin, joita piirit valitsevat – Finlandia-ehdokkaisiin ja kevään ja syksyn suurimpiin käännösromaaneihin.
Nuori Voima on Suomen vanhimpia kulttuurilehtiä, ja se on kokeellisempi ja yhteiskunnallisempi. Se sopii ryhmälle, joka lukee runoutta tai haluaa haastaa itseään. Runouteen keskittynyt Tuli & Savu on luonteva valinta piireille, jotka käsittelevät runokokoelmia proosan sijaan.
Kannattaa muistaa myös verkkojulkaisut. Kiiltomato.net julkaisee kritiikkejä maksutta, ja se on hyvä lisä maksullisen lehden rinnalle, kun etsitään toista näkökulmaa samaan teokseen.
Taide- ja kulttuurilehdet keskustelun laajentajina
Kun lukupiiri haluaa laajentaa keskustelua kirjojen ulkopuolelle, taidelehdet tarjoavat helpon reitin. Taide-lehti käsittelee kuvataidetta ja näyttelyitä, ja se toimii erityisesti silloin, kun piiri lukee taiteilijaelämäkertoja tai romaaneja, joissa kuvataide on keskeinen teema.
Näyttämötaiteesta kiinnostuneille Teatteri ja Tanssi on hyödyllinen, jos piiri käy katsomassa romaanidramatisointeja. Helsingissä, Tampereella ja Turussa kaupunginteatterit dramatisoivat säännöllisesti kotimaisia romaaneja, ja yhteinen teatteri-ilta luetun kirjan jälkeen on monen piirin vuoden kohokohta. Lehden arvio dramatisoinnista antaa valmiin pohjan vertailulle: mitä sovituksesta jäi pois ja miksi.
Myytti: kirjallisuuslehdet ovat vain alan ammattilaisille
Yleinen käsitys on, että kirjallisuuslehdet on kirjoitettu kriitikoille ja tutkijoille. Tämä ei pidä paikkaansa. Valtaosa Parnasson ja vastaavien lehtien teksteistä on kirjoitettu yleissivistyneelle lukijalle, ja esseet ovat usein helpompia lukea kuin moni palkittu romaani.
Toinen väärinkäsitys koskee hintaa. Kirjallisuuslehden vuositilaus maksaa tyypillisesti noin 50-90 €, ja kun kuusi piiriläistä jakaa kustannuksen, osuus jää alle 15 euroon vuodessa – vähemmän kuin yksi kovakantinen uutuusromaani.
Poikkeuskin on olemassa: jos piiri lukee pääasiassa dekkareita tai viihdekirjallisuutta, kirjallisuuslehti ei välttämättä palvele. Niiden kritiikit painottuvat taidekirjallisuuteen, eikä lajityyppikirjallisuutta käsitellä yhtä kattavasti.
Näin järjestät lehtitilauksen lukupiirille
Kokenut lukupiirin vetäjä aloittaa selvittämällä, mitä lehtiä on jo saatavilla maksutta. Pääkirjastoissa ja monissa lähikirjastoissa Parnasso ja muut kulttuurilehdet ovat lukusalissa, ja osa löytyy myös kirjaston digilehtipalveluista. Lisää vaihtoehdoista kerrotaan artikkelissa lehtitilaukset kirjastossa.
Jos oma tilaus on tarpeen, toimiva järjestys on tämä:
1. Valitaan yksi pääl lehti, joka vastaa piirin lukulistaa.
2. Tilataan määräaikaistilaus ensimmäiseksi vuodeksi, ei kestotilausta.
3. Sovitaan, kuka vastaanottaa lehden ja kierrättää sen.
4. Kopioidaan tai kuvataan keskustelun kannalta olennainen kritiikki ennen tapaamista.
5. Arvioidaan vuoden lopussa, käytettiinkö lehteä oikeasti.
Digilehtitilaus helpottaa jakamista, mutta tarkista käyttöehdot: osa kustantajista sallii useamman laitteen samassa taloudessa, mutta ei tunnusten jakamista koko ryhmälle.
Yleisimmät virheet kirjallisuuslehtien käytössä
Kritiikki luetaan ennen kirjaa. Tämä on tavallisin virhe. Kun kriitikon tulkinta on päässä ennen omaa lukukokemusta, keskustelu kapenee kriitikon mielipiteen toistamiseksi. Paras käytäntö on lukea kirja ensin ja kritiikki vasta viikkoa ennen tapaamista.
Tilataan liian monta lehteä kerralla. Innostunut piiri tilaa kolme lehteä, ja puolen vuoden kuluttua kaksi niistä on avaamatta hyllyssä. Yksi hyvin käytetty lehti on arvokkaampi kuin kolme vaikuttavalta näyttävää tilausta.
Kestotilaus unohtuu. Kun piiri hajoaa tai tauottaa toimintaansa kesäksi, tilaus jatkuu jonkun yksittäisen jäsenen nimissä. Tilauksen irtisanominen pitää muistaa tehdä ajoissa ennen laskutuskauden vaihtumista.
Käytännön esimerkki: syksyn lukulista ja lehti rinnakkain
Kuvitellaan kuuden hengen piiri Jyväskylässä, joka lukee syksyllä kolme romaania: yhden kotimaisen Finlandia-ehdokkaan ja kaksi käännösromaania. Parnasson tuoreessa numerossa on kritiikki kotimaisesta teoksesta ja essee käännetyn kirjailijan tuotannosta.
Vetäjä nostaa kummastakin tekstistä kaksi tai kolme väitettä, jotka luetaan ääneen tapaamisen alussa. Kysymys ”Oletteko samaa mieltä?” avaa keskustelun tehokkaammin kuin ”Mitä piditte?”. Pienen vaivan ansiosta tapaaminen pysyy kirjassa eikä ajaudu arkikuulumisiin.
UKK
Mikä kirjallisuuslehti sopii parhaiten aloittelevalle lukupiirille?
Parnasso on useimmille luontevin aloitus, koska sen kritiikit kattavat laajasti kotimaista ja käännettyä uutuuskirjallisuutta ja tekstit on kirjoitettu yleislukijalle.
Voiko lukupiiri jakaa yhden digilehtitilauksen?
Se riippuu kustantajan käyttöehdoista. Usein tunnukset on tarkoitettu yhdelle taloudelle, joten paperilehden kierrättäminen tai kirjaston lukusalin käyttö on varmempi tapa jakaa sisältö.
Kannattaako kirjallisuuslehti tilata kestotilauksena?
Ensimmäiseksi vuodeksi määräaikaistilaus on turvallisempi, koska se päättyy automaattisesti. Kestotilaukseen voi siirtyä, kun on varmaa, että lehti on piirissä aktiivisessa käytössä.
Yhteenveto: yksi lehti, parempi keskustelu
Kirjallisuus- ja taidelehdet eivät korvaa omaa lukukokemusta, mutta ne antavat keskustelulle rungon ja sanaston. Aloita kirjaston lukusalista, valitse yksi lehti piirin lukulistan mukaan ja tilaa se ensin määräajaksi. Lue kirja ennen kritiikkiä ja tuo tapaamiseen pari väitettä, joista voi olla eri mieltä – keskustelu hoitaa loput.