Teatteri- ja konserttiarviot lehdessä ovat yksi harvoista keinoista saada riippumaton käsitys esityksestä ennen kuin 40-90 euron lippu on maksettu. Jos olet joskus istunut kolme tuntia näytelmässä, joka ei vastannut lainkaan mainoksen lupausta, tiedät, miksi arviolla on merkitystä. Tämä opas kertoo, miten luet teatteri- ja konserttiarvioita oikein, mistä lehdistä niitä löytyy ja milloin arvioon ei kannata luottaa sokeasti.
Hyöty on suora. Hyvin luettu arvio säästää rahaa, iltoja ja pettymyksiä. Se auttaa myös löytämään pienempien näyttämöiden helmiä, jotka eivät näy suurissa mainoskampanjoissa.
Mistä teatteri- ja konserttiarviot löytyvät
Suomessa kulttuurikritiikki elää edelleen vahvimmin sanomalehdissä. Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat, Kaleva ja Keskisuomalainen julkaisevat säännöllisesti arvioita oman alueensa ensi-illoista ja konserteista. Ruotsinkielisessä Suomessa Hufvudstadsbladet ja Vasabladet seuraavat sekä kotimaista että ruotsinkielistä teatteria.
Maakuntalehden arvio on usein ainoa julkaistu kritiikki kaupunginteatterin ensi-illasta esimerkiksi Kuopiossa, Oulussa tai Joensuussa. Valtakunnalliset mediat keskittyvät pääkaupunkiseutuun ja Tampereeseen, joten paikallislehden kulttuurisivut ovat alueellisen lukijan tärkein lähde.
Erikoislehdet syventävät kuvaa. Teatteri ja Tanssi -lehti käsittelee näyttämötaidetta laajemmin kuin päivälehti ehtii, ja klassisen musiikin ystävälle Rondo tarjoaa konserttiarvioita, levyarvosteluja ja taustoja esittäjistä. Rock- ja popkeikoista kirjoittavat Soundi ja Rumba, joskin niiden painopiste on enemmän levyissä kuin yksittäisissä keikoissa.
Milloin arvio julkaistaan – ja miksi ajoituksella on väliä
Teatteriarvio ilmestyy tyypillisesti 1-3 päivää ensi-illan jälkeen. Digilehdessä se voi olla luettavissa jo ensi-iltaa seuraavana aamuna, painetussa lehdessä vasta päivää myöhemmin. Konserttiarviot julkaistaan usein jo seuraavana päivänä, koska konsertti on kertaluonteinen tapahtuma.
Tässä piilee käytännön ongelma. Suosituimpiin musikaaleihin ja kesäteattereihin liput myydään loppuun jo ennen ensi-iltaa. Kokenut teatterissakävijä seuraa siksi ennakkojuttuja, ohjaajahaastatteluja ja ohjaajan aiempien töiden arvioita – ne kertovat paljon jo ennen kuin varsinaista kritiikkiä on olemassa.
Pitkään pyörivissä esityksissä tilanne on toinen. Jos näytelmä on ohjelmistossa koko kevään, ehdit hyvin lukea 2-3 eri lehden arvion ennen kuin varaat paikat.
Näin luet arviota kuin ammattilainen
Ammattilainen ei aloita tähdistä tai loppuarviosta. Hän etsii ensin kuvauksen siitä, mitä lavalla tapahtuu: millainen on ohjaajan tulkinta, miten näyttelijät toimivat, mikä on esityksen rytmi ja kesto. Vasta sen jälkeen hän katsoo, mitä kriitikko asiasta ajattelee.
Hyödyllisin kysymys on yksinkertainen: kritisoiko kirjoittaja asiaa, joka häiritsisi myös sinua? Jos kriitikko moittii esitystä liian perinteiseksi ja suoraviivaiseksi, se voi olla juuri sitä, mitä toivot. Jos taas valitus koskee epäselvää äänentoistoa tai sekavaa juonta, kyse on ongelmasta, joka koskee jokaista katsojaa.
Kiinnitä huomiota myös kriitikkoon itseensä. Samaa kirjoittajaa muutaman vuoden ajan seuraamalla oppii, missä teidän makunne kohtaavat ja missä ne eroavat. Moni kokenut lukija tietää, että tietyn kriitikon kolme tähteä tarkoittaa hänelle varmaa iltaa, toisen kriitikon kolme tähteä taas ei mitään.
Arvioiden lukeminen kannattaa myös laajemmin – sama taito pätee kirja-arvosteluihin, joita on käsitelty artikkelissa kirja-arvostelut, esseet ja haastattelut lehdessä vai verkossa.
Myytti: huono arvio tarkoittaa huonoa esitystä
Yleinen väärinkäsitys on, että kriitikon tyrmäämä esitys kannattaa jättää väliin. Todellisuudessa kriitikko arvioi esitystä taiteellisena kokonaisuutena ja suhteessa muuhun teatteriin, jota hän on nähnyt kymmeniä kertoja vuodessa. Tavallinen katsoja käy teatterissa ehkä 2-4 kertaa vuodessa ja odottaa usein eri asioita.
Klassinen esimerkki on kesäteatterifarssi. Kriitikko voi pitää sitä kaavamaisena, mutta yleisö nauraa koko illan ja näytökset myydään loppuun. Kumpikaan ei ole väärässä – he vain mittaavat eri asioita.
Sama pätee toisinpäin. Ylistävä arvio kokeellisesta tanssiteoksesta ei takaa, että ensikertalainen nauttii siitä. Arvio kertoo laadusta, ei välttämättä sopivuudesta juuri sinulle.
Yleisimmät virheet arvioiden käytössä
Ensimmäinen virhe on luottaa yhteen arvioon. Yksittäinen kritiikki on yhden ihmisen näkemys yhdestä illasta, ja ensi-ilta voi poiketa myöhemmistä näytöksistä. Esitykset usein hioutuvat ensimmäisten viikkojen aikana.
Toinen virhe on lukea pelkkä otsikko ja ingressi. Lehden toimitus muotoilee otsikon herättämään huomiota, ja se voi olla jyrkempi kuin itse teksti. Kriitikon varsinainen näkemys löytyy usein vasta viimeisistä kappaleista.
Kolmas virhe koskee konsertteja. Konserttiarvio kertoo jo menneestä illasta, joten sen arvo on siinä, mitä se paljastaa esittäjästä tai orkesterista yleisemmin. Jos arvio kehuu kapellimestarin tulkintaa Sibeliuksesta, se on hyvä vihje hänen seuraavaan vierailuunsa – ei takuu.
Askel askeleelta ennen lipun ostamista
Seuraava järjestys toimii useimmissa tilanteissa, olipa kyseessä Helsingin Kaupunginteatterin musikaali tai Tampereen Työväen Teatterin draama:
- Lue ensin ennakkojuttu tai ohjaajahaastattelu, jotta tiedät mitä on luvassa.
- Etsi vähintään kaksi arviota eri lehdistä ensi-illan jälkeen.
- Erota kuvaus ja mielipide toisistaan – kirjaa itsellesi, mikä kuvatuista asioista kiinnostaa.
- Tarkista esityksen kesto, väliaika ja ikäsuositus, joita arvio usein mainitsee.
- Vertaa vasta lopuksi kriitikon kokonaisarviota omiin odotuksiisi.
Poikkeus: jos kyseessä on kertaluonteinen vierailu tai suosittu ulkomainen artisti, arviota ei ehdi syntyä ennen lipunmyyntiä. Silloin aiempien kiertueiden arviot ulkomaisista lehdistä ovat paras vihje.
Paywall ja tilaus – kannattaako maksaa arvioista
Suurin osa sanomalehtien kulttuurikritiikistä on maksumuurin takana. Kertaluontoinen digitilaus maksaa tyypillisesti 10-30 euroa kuukaudessa, ja monet lehdet tarjoavat ensimmäisen kuukauden 1-5 eurolla. Jos käyt teatterissa tai konserteissa kuukausittain, digitilaus maksaa itsensä takaisin jo yhden vältetyn huonon illan aikana.
Satunnaiselle kävijälle kirjasto on edullisempi vaihtoehto. Useimmissa kirjastoissa voi lukea päivän lehdet ilmaiseksi, ja osassa myös digilehtipalveluja. Erikoislehden määräaikaistilaus taas sopii niille, jotka haluavat syvempää taustaa kuin päivälehti tarjoaa.
UKK
Kuinka pian ensi-illan jälkeen teatteriarvio julkaistaan?
Yleensä 1-3 päivän kuluessa. Digilehdessä arvio voi ilmestyä jo seuraavana aamuna, painetussa lehdessä päivää tai kahta myöhemmin.
Kannattaako konserttiarvioita lukea, jos konsertti on jo ohi?
Kannattaa. Arvio kertoo esittäjän, orkesterin tai kapellimestarin tasosta, mikä auttaa päättämään seuraavista konserteista ja kiertueista.
Onko kriitikon tähtiluokitus luotettava mittari?
Tähdet antavat suunnan, mutta eivät kerro, sopiiko esitys juuri sinun makuusi. Tekstin kuvaus esityksestä on aina tähtiä hyödyllisempi.
Arvio työkaluna, ei tuomiona
Teatteri- ja konserttiarviot toimivat parhaiten, kun niitä käyttää tiedonlähteenä eikä valmiina päätöksenä. Lue useampi arvio, erota kuvaus mielipiteestä ja opi tuntemaan kriitikot, joiden maku muistuttaa omaasi. Silloin 60 euron lippu on harkittu valinta eikä arvaus – ja pettymyksiä tulee vastaan selvästi harvemmin.
